Lidlin Powerfix suorakulmat tarkastelussa.

Tein jälleen kerran heräteostoksen Lidlissä. Siellä oli kolmen siistin näköisen, alumiinisen suorakulman pakkaus.
Minulla oli tarve setissä olevalle pienimmälle ja suurimmalle mittaimelle joten päätin ostaa sen huolimatta suorakulman
lyhempään osaan ympätystä vesivaa'asta joka viittasi halpatuotantoon. Mieluummin olisin ottanut suorakulmat ilman
kyseisiä lisähärpäkkeitä jotka vaan haittaavat juohevaa käyttöä ja tekevät rakenteesta aremman. Kynää ei mukana ollut.


Pakkauksessa lukee suomeksi: "VASTEKULMASETTI" jota ei yhdistäisi suorakulmaan mutta kai kyseisestä
nimestä voi jollain tavalla suorakulmankin johtaa. "Asteikko ja vesivatupassi". Onhan siinä asteikko mutta
onko vatupassi eli vesivaaka todellakin vesivatupassi eli vesi-vesivaaka? Siis onko neste vettä? Se ei ole kovin
hyvä asia ainakaan pakkasessa. "Kaksinkertainen lukema vasteesta ja kärjestä" ihmetyttää melkoisesti.
Mitä lie tarkoittaa? Hyvä asia on, että suorakulmassa käytetty alumiini on ruostumatonta. En muistaakseni
ole koskaan nähnyt ruostunutta alumiinia mutta kai Powerfixin tehtaalla sellaistakin sitten on tiedossaan. :-)

Vesivaa'at heittävät melkoisesti mikä ei sinällään ihmetytä koska rakenne on sellainen ettei se salli huonolaatuista
mitta-ampullia vaan sen on oltava sellaisenaan hyvä ja tarkka. Ampulli nimittäin työnnetään suorakulman päässä
olevasta reiästä sisään eikä ampullille ole mitään säätöjä. Lisäksi viivojen väli on hyvin suuri eikä laite senkään
vuoksi ole kovin tarkkaan työhön sopiva. Lisäksi ampullin putki on varsin vähän kupera joka johtaa siihen. että
kupla vaeltaa varsin laiskasti eikä siis anna tarkkaa ja nopeaa vastetta mittaukselle. Kuvat on otettu eri päin
käännetyistä vesivaaoista pöydän päällä. Alla olevien kuvien alapuolella näkyy reikä johon ampulli on työnnetty.

Suorakulmista pienin näyttää pieleen ja juuri sille minulle olisi ollut eniten käyttöä. Suuremmat näyttävät ruuvi
kiristettynä jokseenkin oikein. Jos niissä ei olisi väärin näyttäviä vesivaakoja, voisi niitä jopa käyttää työntekoon.

Kummatkin isommat suorakulmat klappasivat hieman. Kummankin kulmassa on kuusiokoloruuvi jota kiristämällä
klappi hävisi ja suorakulman tarkkuus parani samalla. Kiristysruuvi painuu melko sisälle jolloin tuuvi tulee esiin
toiselta puolelta mikä ei ole hyvä asia. Syy selviää kun ottaa ruuvin pois. Upotus on tehty liian syväksi ja tästä
syystä seinämän paksuus samalla ohut. Eli kiristettäessä kannattaa olla hieman varovainen.


Suorakulman pitemmän sivun profiili on erikoinen. Se ei ole kovin käytännöllinen kun pitäisi piirtää tarkasti
viiva mm-puolen asteikkoa hyväksikäyttäen koska kynän asento pääsee muuttumaan. Erikoinen ratkaisu joka
ei kuulu hyvään suorakulmaan vaan on lähinnä ulkonöllinen seikka jolla on ilmeisesti haettu nättiä näyttävyyttä
enemmän kuin kunnollista toimivuutta. Tuumapuoli on parempi koska se on tasapaksu.

Suorakulman pitempi sivu on myös aika paksu joka vähentää lyhemmän sivun pitoa vähentäen sen ulkonemaa.
Tällä on merkitystä kun suorakulmaa käytetään pyöristetyssä reunassa.


Pitempää sivua varten tehty koko on liian iso jonka vuoksi liitos ei ole tukeva. Kuvassa näkyy kuinka rakoa
on sekä pohjassa että sivuilla lukuunottamatta (kiristetyn) ruuvin kohtaa. Suorakulmaa ei saisi tehdä näin.

Ruuvi on kiristettävä riittävästi koska muuten klappi kuluttaa reikiä suuremmaksi ja klappi lisääntyy. Mikäli
ottaa tällaiset suorakulmat käyttöön, eikä klappi poistu ruuvien kiristyksellä tai kulma ei siitä huolimatta ole
suosittelen joko liimaamista tai niittien uudelleen niittaamista/vaihtamista tai niiden vaihtamista ruuveiksi.

Liimattaessa väliin laitetaan sellaista liimaa joka antaa työskentelyaikaa (esim. Aralditia) jota voi työntää
raosta. Koska pitkä sivu on kapeampi kuin lyhempään sivuun tehty kolo, saa liimaa myös muualle väliin.
Sitten suorakulma kasataan, ruuvi kiristetään ja tarkistetaan joko tunnetusti tarkalla kulmalla tai piirtämällä
levyyn ohutkärkisellä lyijykynällä viiva jonka jälkeen suorakulma käännetään toisin päin ja mikäli kulma ei ole
täsmälleen suora, sitä säädetään kunnes kulma on oikea. Liimaaminen ja ruuveiksi vaihtaminen edellyttää
ruuvin irrottamisen lisäksi niittien pois poraamista. Jos kulma on, kuten näissä, kunnossa, ei sitä tarvitse
liimata ennen kuin se alkaa jossain vaiheessa ehkä klapata. Jos päätyy käyttämään ruuveja, alumiinin
kyseessä ollessa olisi ehkä järkevää upottaa mutteri vastakkeeksi kierteiden tekemisen sijasta. Mutta
tämä on hifistelyä ja näillä kulmilla (pienintä lukuunottamatta) pystyy tekemään harrasteympäristössä
hommia kunhan muistaa välillä tarkastaa kulman suoruuden. Itse asiassa ammattikäytössä tämä tehdään
aika usein jos on tarkkaa homma kyseessä ja suorakulma on rakenteeltaan sellainen, että se voi muuttua.

Mitta-asteikot ovat riittävän tarkat mutta valitettavasti niitä ei ole kaiverrettu vaan ainoastaan painettu mikä ei
povaa pitkää kestoikää kun suorakulmia usein säilytetään muiden työkalujen kanssa laatikossa tai pakissa..

Seuraava kuva esittää hienomekaanikon suorakulmaa joka on rakennettu sillä tavalla ettei se muutu sillä välissä
on kovajuote. Suorakulma on lisäksi niitattu ja sen jälkeen hiottu.