1. Katso, että johto on kokonaisuudessaan ehjä eikä siinä näy mitään kulumis- tai murtumiskohtia.
2. Tarkasta pistotulpan kunto. Se ei saa olla rikki eikä sitä saa olla itse muuteltu erilaiseksi.
3. Katso, että johto on kunnolla kiinni sekä laitteessa että pistotulpassa eivätkä sisäjohtimen näy.
4. Valaisimen kaikkien osien tulee olla kunnolla kiinni toisissaan. Lampunkanta ei saa pyöriä.
5. Laitekotelo on oltava ehjä eikä siitä saa puuttua ruuveja eikä sitä saa olla teipattu tai korjailtu.
6. Katso, ettei missään näy mustuneita kohtia jotka voisivat kieliä kipinöinnistä.
7. Laite ei saisi haista palaneelle tai kärynneelle. Ainakaan kovin voimakkaasti.
8. Katso, että laitteessa on arvokilpi tallella ja valaisimen suurin polttimoteho on mainittu.

Seuraavassa esimerkkejä VAARALLISISTA SÄHKÖLAITTEISTA

Tässä on tapaus, jossa asennetaan suojamaadoitettu kattovalaisin vanhanaikaiseen "sokeripalaan". Suojamaadoitettu kattovalaisin on turvallinen,
kun siihen on asennettu oikeanlainen pistotulppa ja se kytketään joko maadoittattomaan tai maadoitettuun kattovalaisinpistorasiaan. Jos muutetaan
uudemmasta asunnosta vanhempaan, tai ostetaan uusi suojamaadoitettu valaisin, johdot on mahdollista asentaa "sokeripalaan" siten, että
valaisimesta tulee vaarallinen, koska vaihejohdin voi kytkeytyä kuoreen käytettäessä ns. kruunukytkentää. Kruunukytkennässä on "sokeripalassa"
kolme liitintä joista yksi on nollajohdin eli liki samassa potentiaalissa kuin suojamaajohdinkin ja tämän lisäksi kaksi vaihejohdinta jotka kytketään
kaksiosaisen katkaisimen kautta. Jos kummatkin katkaisimet on käännetty päälle, on siis kummassakin vaihejohtimessa täysi verkkojännite.
Kruunuvalaisimen polttimot kytketään nin, että kaikkien polttimoiden yhteinen johdin tulee nollajohtimeen ja kaksi muuta vaihejohtimiin. Silloin
voidaan katkaisimella kytkeä päälle esim. 5-polttimoisen kattokruunun 2 ja 3 lamppua erikseen päälle.

Jos valaisimen asentaja kytkee kaikki suojamaadoitetun valaisimien johdot "sokeripalaan" on seurauksena vaara. Jos johdot kytkee ensin niin, että
vaaraa ei ole, eli suojamaajohdin (KeVi) on kytketty nollajohtimeen ja valaisimen kaksi muuta johtoa vaihejohtimiin, lamppu ei toimi koska
vaihejohtimien välillä ei ole jännitettä (kuvassa kolmas vasemmalta). Sitten vaihdetaan johtimien järjestystä niin, että toinen valaisimen kahdesta
käyttöjännitejohdosta kytketään nollajohtimeen jolloin lamppu toimii. Jos nyt kytketään KeVi jäljelle jäävään liittimeen, on se silloin yhdistetty
vaihejohtimeen. Kun katkaisijasta käännetään sen puolen kytkin päälle, on valaisimen kuoressa verkkojännite. Kaikki ymmärtänevät, että tilanne
on erittäin vaarallinen. Etenkin jos valaisin on asennettu niin alas, että sitä pääsee koskettamaan (kuvassa toinen vasemmalta). Oikeanpuolimmainen
on oikein kytketty. Siinä KeVi on jätetty kytkemättä ja siirretty niin kauas "sokeripalasta", ettei se pääse vahingossa ottamaan kontaktia.

Alla on kuva eräästä kirpputorilta löytämästäni erittäin vaarallisesta pistotulpasta, joka on muotoiltu niin, että se sopii maadoitettuun pistorasiaan jonka
lisäksi kyseistä pistotulppaa on todennäköisesti vedetty irti johdosta vetämällä jolloin johto on rasittunut ja aikaa myöten johto on rikkoutunut. Johtimet
ovat paljastuneet ja aiheuttaneet kipinöintiä, joka on erittäin suuri tulipaloriski puhumattakaan sähköiskun vaarasta. Jos kyseisenlaista pistotulppaa
käytetään esimerkiksi keittiössä, jossa on maadoitettu tiskipöytä, voi tiskipöytään nojaten ja pistoketta rasiaan laitettaessa olla hengenvaarallisen
sähkiöiskun vaara. Vaihtovirta on siinä mielessä ikävä, että se kouristaa lihaksia eikä sähköiskun saaja pysty itse irroittautumaan.

Hiustenkuivain voi olla yllättävän vaarallinen jos se ei ole valmistettu riittävän turvallisesti. Alla on TUKESin kokoelmista fööni joka on sulanut ja jäljistä
päätellen on ollut jopa liekeissä. En kurkkimalla löytänyt siitä minkäänlaista ylilämpösuojaa joka olisi katkaissut sähköt jos esim. tuuletin lakkaa
toimimasta tai ilmanottoaukkoon menee hiuksia tai sen peittää vaihingossa kädellä. Olisi hyvä jos hiustenkuivaimessa olisi kaksi lämpösuojaa.
Toinen alemmalla lämpötilalla katkaiseva ja palautuva sekä sen lisäksi toinen joka katkaisee sähkön pysyvästi edellistä korkeammassa lämmössä
suojaten palautuvan suojakytkimen oikosulkuvian tapauksessa.

Tässä hiustenkuivaajassa on hyvin puutteellinen arvokilpi joka kertoo vain laitteen tyypin, jännitteen ja tehon. Minkäänlaisia tarkastuslaboratorion
merkkejä siinä ei ole. Ei myöskään merkintää laitteen suojausluokasta. Tällainen arvokilpi on aina hälyttävä merkki ja kannattaa olla ostamatta
laitetta jonka arvokilpi näyttää olevan kovin vähäisin tiedoin varustettu.

230 V halogeenipolttimot ovat osoittautuneet vaarallisiksi. Niitä on räjähdellyt varsin useita ja räjähtäessään nämä lennättävät kuumia lasinsiruja ympäriinsä.
Näitä ei missään tapauksssa pidä käyttää varsinkaan lastenhuoneissa. Erityisesti kohdelamput ovat olleet vaarallisia.

Löysin kirpputorilta karsean japanilaisvalmisteisen loistelampun joka rikkoi jokseenkin kaikkia mahdollisia sähköturvallisuusmääräyksiä. Pistotulppa oli
sellainen, että sen sai työnnettyä shukorasiaan. Johto oli heiveröistä ja huonosti suojattua, tai oikeastaan täysin suojaamatonta niissä kohdin missä
se voi joutua terävän metallireunan rikkomaksi. Kytkin ja kuristin oli liitetty juottamalla eikä pohjalevyn ja juotosten välissä ollut minkäänlaista suojaa.
Vedonpoisto oli toteutettu pelkällä solmulla. Loisteputken liittimet olivat täysin avointa mallia ja kun putken poisti, pystyi liitintä koskettelemaan sormella.
Tämä valaisin on ilmeisen iäkäs eikä siinä ole minkäänlaisia hyväksymis- tai tutkintamerkintöjä. Ja pistokekin on vielä varustettu halkaistuilla piikeillä, jotta
sitä voisi levittää kontaktin parantamiseksi. Muuten hyvä idea mutta piikki voi taipua niin, että se kääntyy väärään suuntaan ja jännitteellinen piikin puolisko
ottaa käteen kiinni. Eli kaikki halkaistuilla piikeillä varustetut, vanhat pistotulpat kannattaa vaihtaa kunnollisiin.