Sitten se sisäpuoli. Onko sisällä mitään käyttökelpoista jos ei halua valaisinta sellaisenaan pitää?

Valaisin on kiinni kuudella ruuvilla joiden päällä kartion muotoiset suojatulpat, jotka saa irti neulalla sivusta työntämällä ja sitten nostamalla ylös. Valaisin vaikuttaa tiiviiltä ja ainakin normaalissa retkeilykäytössä olettaisin sen kestävän sisuskaluiltaan kuivana. Upotin valaisimen pesualtaaseen 20 minuutiksi eikä vettä mennyt elektroniikkaa sisältävän, sisemmän kotelon puolelle lainkaan. Lankatuen kiinnityksen rei'istä vettä meni mutta se jäi ulompaan kotelokerrokseen. Valaisin kelluu mikä on esim. veneessä ihan hyvä asia.

Siellä se on. Juuri valmiiksi saamassani uusitussa Arabian lavuaarissa jonka löysin kuin ihmeen kaupalla Huutonetistä. Isohkoja upotettavia Arabia-altaita kun ei enää tehdä enkä kyllä löytänyt muitakaan vastaavia.

Valo veden alla. Eli voi käyttää pienimuotoisessa ammesukelluksessakin.

Vettä oli päässyt ulommaiseen kotelointiin mutta sisempi, elektroniikka sisältävä, oli täysin kuiva.

Rakenne vaikuttaa muutenkin hyvin tukevalta. Tähän koteloon rakentaa vaikka mitä. On siisti ja valmiilla aurinkokennolla. Ikkunakin esim. näyttöä varten.

Aurinkokenno on jonkinlaisen epoxin tai vastaavan alla täysin suojassa. Irrottaminen voi tästä syystä olla joltisenkin hankalaa jos aikoo käyttää jossain muualla tai vaikka tehdä isomman kennoston. Saa toki sahattua tai leikattua pois kotelosta jos ei jostain syystä halua kotelon aurinkokennon puoleista koko osaa käyttää mutta suosittelisin koko kannen käyttämistä. Jos kennoa alkaa sahaamaan irti, se voi vahingoittua.

Sisällä on kaksi siistiä printtiä. Toisessa on kiinni kolme lediä ja toisessa itse elektroniikka. Printtiin integroitu IC, transistori, 27 µH 10% kela, kaksi pintaliitosvastusta (1 kohm ja 10 kohm), integroitu konkka ja yksi diodi.

Ledit ovat käyttökelpoisia etenkin kun niiden värisävy on kaunis. Jo pelkästään näiden takia kannatti ostaa, koska valkoisten teholedien värisävy on aina yllätys. Usein hyvin kalsea tai likaisen vihertävä. Tätä voisi ehkä kuvata "puhtaan valkoiseksi" vaikkei se sitä oikeasti olekaan.

Sisällä on kaksi 1200 mAh akkua. Akut ovat kiinalaisen akkutehtaan BYD:n valmistamat. En löytänyt laitteen tai akkujen merkinnöistä enkä käyttöohjeesta tai pakkauksesta tietoa siitä, ovatko ne NiCd (NikkeliCadmium) vai NiMH (NikkeliMetalliHydridi) -akkuja. Jos ne ovat NiCd -akkuja niin se on epäekologinen seikka tässä muuten niin ekologisessa laitteessa sillä cadmium on myrkyllinen metalli. Tähän voisi viitata akkujen pienehkö kapasiteetti (1200 mAh). NiMH -akut ovat yleensä paljon suurempikapasiteettisempia. Valmistajan sivuilta kuitenkin viimein löytyi tieto jonka mukaan nämä akut ovat NiMH-akkuja eli siinä mielessä hyvä asia. Näin ympäristöystävällisyys täyttyy akkujenkin osalta.

Käyttöohje kertoo, että 7 h latauksella saisi jopa 5,5 h paloaikaa. Jos tämä pitää paikkansa, latausvirta on 1200 mAh / 7 h = 170 mA. Tässä lienee otettu huomioon lataushäviöt. Kun ledit valaisevat käyttöohjeen mukaan maksimissaan 5,5 h niin siitä saamme edelleen ledien virrankulutuksen 1200 mAh / 5,5 h = 220 mA. Eivät mitään huippuenergiapihejä mutta aika kohtuullinen kuitenkin.

En ole kokeillut mutta todennäköisesti lataus toimii isommillakin akuilla joten tähän voisi kokeilla asentaa 2500+ mAh NiMH-akut jolloin paloaikaa saa rutkasti enemmän pilvistenkin retkeilypäivien ajaksi. Painoa tulee hieman kyllä lisää. Niinpä 2500 mAh akkujen lataukseen menisi aikaa 2500 mAh / 170 mA = noin 15 h. Todennäköisesti täyttymiseen menee enemmän aikaa eikä sitä pysty aivan suoraviivaisesti laskemaan.

Mittasin pikapikaa summittaiset jännitteet ja virrat tyhjäkäynnillä, akkujen latauksessa ja ledien palaessa.

Tein kokeen valaisten Airamin 100 W kohdehehkulampulla aivan kennon vierestä. Luximittaria minulla ei vielä ole mutta on tilauksessa. Voin sitten palata asiaan kun se saapuu. Sellainen halpis sekin. DealExtremestä.

• Tyhjäkäyntijännite suoraan aurinkokennon navoista ilman kuormaa 5,0 V
• Akkujen latauksessa aurinkokennojännite 3,3 V ja virta max. 120 mA
• Akkujen latauksessa + LED:it päällä, aurinkokennojännite 3,3 V ja virta max. 120 mA
• Akut pois laitteesta ja LED:it päällä, aurinkokennojännite 4,0 V ja virta max. 150 mA.

Tässä vähän Flukeintoilijoille mallia siitä miten voidaan mittailla ilman Flukeakin ihan riittävän tarkasti kotioloihin. Samalla haluan kannustaa niitä harrastajia ja miksei ammattilaisiakin joilla ei rahanpuutteen tai muun syyn takia ole sitä jumalaista Flukea käytössään. Minullakin niitä on läjä mutten niitä tavallisesti käytä. Monasti halpismittari on käytössä parempi vaihtoehto koska sen mahdollisesti rikkouduttua asia ei yhtä paljon harmita. Halpis maksaa saman verran kuin Fluken sulake.

Akut on kiinnitetty paristopitimeen, jonka akkuja yhdistävä liitin puuttuu ja akut on juotettu toisiinsa. Juotokset näyttävät hyviltä ja riittävän suurella juotosteholla tehdyiltä mikä on siinä mielessä hyvä asia, että akku ei ehdi kuumentua liikaa koska juotos on mahdollista tehdä nopeasti. Juotos on luotettavampi kuin liitin jos juottaminen onnistuu akkua vahingoittamatta. Jos juottaa akkuja kannattaa varoa liian pitkään kuumentamista ja, kuten mainitsin, valita riittävän suuritehoinen juotin jolla juotoksen voi tehdä nopeasti. Jos akkua joutuu kuumentamaan sekunteja, se ei välttämättä tee hyvää akulle. Juotos tulisi pystyä suorittamaan alle sekunnissa eikä samaa akkukennoa pidä juottaa molemmista päistä samalla kertaa vaan akun pitää antaa välillä jäähtyä. Lämmön saa juottimen kärjesta siirtymään tehokkaasti lisäämällä terän ja akun väliin tinaa samaan aikaan kun on siirtämässä kärkeä kiinni. Kun terä on lähestymässä akkua, laitetaan kärkeen tinaa kohtalaisen reilusti ja painetaan kiinni akkuun sekä välittömästi lisätään tinaa juotoskohtaan sekä irrotetaan heti terä irti akusta jonka jälkeen antaa akun jäähtyä. Liitettävä johto tinataan myös jonka jälkeen johto on nopea kiinnittää lyhyellä kuumennusajalla. Näin juotostapahtuma jaettaessa eri osiin, pienennetään akun lämpeämisvaaraa.

Jos kokeilee isompia tavallisia sormiakkuja, voi käyttää jotain yhdistävää lankaa tai metallikappaletta akkujen yhdistämiseen juottamattakin koska toisessa päässä kummallakin akulla on jousi joka painaa akkua liitintä vastaan. Litteästä taskulampunpatterista saa hyvän yhdistyskappaleen. Tai vaikka jostain purettavasta laitteesta.

Valo näyttää kirkkaalta sitä katsottaessa mutta valon keila on melko leveä ja valon teho ei ole kovinkaan suuri. Valossa pystyy lukemaan muutaman kymmenen sentin päästä vaivatta mutta yleisvalona käytettäessä valaisin ei ole tehokkain mahdollinen. Pimeässä huoneessa tai teltassa toki tälläkin jotain näkee tehdä mutta askareisiin se ei yleisvalona käytettäessä oikein riitä.

Laitoin kaikki neljä valaisinta vierekkäin ja valon väri näyttää olevan melko samankaltainen vaikka pieniä heittoja onkin. Valon väri on hyvin miellyttävä eikä yhtä kalsea kuin yleensä ledivalalsimet ovat.

Joku ehdotti, että tämän voisi modifioida myös näyttämään punaista valoa. Sen voi tehdä vaihtamalla punaiset ledit tai laittamalla väliin, joko sisäpuolelle tai ikkunan päälle, punaista kalvoa. Ledit vaihtamalla saa punaista valoa pienemmällä virralla kuin mitä valkoista. Punaista valoa voi käyttää esimerkiksi kartanluvussa pimeässä ja varsinkin veneessä jolloin silmä ei häikäisty.

Jos haluaa oikein modailla niin voisi laittaa vaikka yhden punaisen ledin ja vaihtokytkimen jolla vaihtaa valkoisen tai punaisen valon välillä. Vipukytkin olisi yksinkertaisin mutta siinä vipu tulee ulos. Sen voi toki katkaista jolloin se ei ulkone niin paljon. Viputkytkimiin saa myös vesisuojia jos haluaa tiivistää.

Elektroniikkaharrastaja voi tietysti rakentaa tuolla valmiina olevalla painonapilla systeemin jossa valo vaihtaa väriä joka painalluksella. Siinä tosin on se huono puoli, että aina pitää käydä kummatkin valovaihtoehdot läpi kun lamppua käyttää. Voi toki tehdä systeemin jossa valo kytkeytyy painalluksen pituuden mukaan. Esim. lyhyt painallus valkoinen ja pitkä painallus punainen ja vielä pitempi sammuttaa.

Homman voi tehdä myös reedreleellä eli lasiputkireleellä jonka asentaa sisälle ja jota ohjaa ulkopuolisella magneetilla. Samaan tapaan kuin aikoinaan oli Braunin sähköhammasharjassa tai vaikka sellaisessa vatkattavassa leditaskulampussa joita on ollut myynnissä ja jonka sisällä on kestomagneetti joka liikkuu käämin sisällä ja lamppua vatkatessa konkkaa ladataan. Näissä lampuissa on usein reedrelekytkin, jolloin valaisin on helppo rakentaa vesitiiviiksi. Jonkinlainen liikuteltava magneettipidin pitää ulkopuolelle rakentaa. On ainakin tiivis koska ei tarvita reikää.

Punaisen suodattimen voisi myös saranoida ja sitten vaikka liimata kiinni tai kiinnittää lamppuun sarana ruuveilla, jotka tulisi tiivistää jos haluaa vesitiiviyttä.

Varalamppuna esimerkiksi autossa varmaan puolustaa paikkaansa jos saa jatkuvasti valoa ja pysyy siten latingissa. Tämä edellyttää sitä, että lamppu on asennettuna ikkunan viereen. Takaikkunalla voisi olla hyvä paikka mutta valaisin on syytä kiinnittää niin ettei se pääse jarrutuksessa tai kolaritilanteessa lentämään kenenkään päähän. Valaisimen omaa lankatelinettä ei saa tähän kiinnitykseen käyttää sillä se irtoaa kevyesti levittämällä. Teline tulisi olla juuri sopiva tälle lampulle. Kolarissa voimat voivat muodostua yllättävän suuriksi. Esimerkiksi 50 km/h nopeudessa kolaroitaessa esineet (ja ihmiset) painavat noin 45-kertaisesti oman painonsa. Valaisin painaa 147 grammaa joten tämä voi iskeytyä matkustajaan 6,6 kg painolla. Ja tämä siis vain 50 km/h nopeudessa.