Pysäköintihuomautus ohjeiden mukaisesta invapysäköinnistä.

Sähköpostia voit lähettää seuraavalla osoitteella: Olen saanut Keravalla pysäköidessäni nyt kaksi muistutusta väärin pysäköimisestä. Ensimmäinen oli suullinen ja toinen kirjallinen. Kummassakin kerrottiin, että olen jättänyt noudattamatta pysäköinti kielletty -liikennemerkkiä. Minulla on vammaisen pysäköintilupa, joka antaa lain mukaan oikeuden pysäköidä myös pysäköintikieltoalueelle, kunhan pysäköinti ei aiheuta haittaa muulle liikenteelle. Ensimmäinen tapaus sattui 3.7.2006 pysäköidessäni Keravan Poliisitoimiston eteen siellä asioinnin ajaksi. Olin juuri suorittanut asiointini, kun huomasin pysäköinnintarkastajan kävelevän yläkerrasta nopein askelin suoraan autoni luokse kaivaen esille muistiinpanolehtiön, Hän oli juuri kirjoittamassa jotain kun saavuin paikalle. Keskustelu käytiin jokseenkin näin: "Onks tää sun autos?". Vastasin tähän myöntävästi jonka jälkeen hän laittoi lapun pois ja kysyi pystynkö kävelemään kadun toiselta puolelta saakka? Mikäli pystyn, minun olisi pitänyt pysäköidä kadun toiselle puolelle jossa on 30 minuutin pysäköintipaikkoja, ja jossa voisin hänen muukaansa "pysäköidä ihan laillisestikin". Hän vetosi siihen, että autoni aiheutti vaaraa muulle liikenteelle paikassa mihin olin pysäköinyt. Hän kyllä näki, että liikun varsin huonosti joten pidin kysymystä epäasiallisena etenkin kun hän kysyi sen julkisella paikalla. Autoliikenne oli erittäin hiljaista ja risteyksessä oli oikealle ajokielto koska siellä oli katutyömaa. Olisin ymmärtänyt tilanteen jos olisi ollut ruuhka-aika ja oikealle olisi kääntynyt paljon ajoneuvoja. Siinä tapauksessa olisi ollut asiallista pyytää siirtämään autoa taaksepäin jolloin autoille olisi ollut enemmän ryhmittymistilaa. Autoni ei käsittääkseni millään tavalla aiheuttanut vaaraa tai haittaa liikenteelle joten pidin pysäköinnin tarkastajan huomautusta aiheettomana. Totesin myös, että mikäli paikka katsottaisiin sellaiseksi, että paikalle pysäköinti aiheuttaisi vaaraa tai haittaa liikenteelle, paikka olisi varustettu "Pysäyttäminen kielletty" liikennemerkillä, jonka vaikutusalueelle ei vammaisen pysäköintilupakaan oikeuta pysäköimään. Myöhemmin samana päivänä paikalla ollut poliisi ei myöskään pitänyt kyseiseen paikkaan pysäköintiä vaarallisena eikä haitallisena. Olin varsin hämmentynyt asiasta koska saadessani pysäköintiluvan vuonna 2004, kävin Keravan poliisitoimistosta erikseen kysymässä pysäköinninvalvonnasta pysäköintiohjeita pysäköintikeltoalueella ja minulle kerrottiin, että tärkeintä on pitää huoli siitä, että raskas liikenne (roska-autot, paloautot jne) pääsevät esteettä kulkemaan ohitse. Laki kertoo, että vammaisen pysäköintiluvalla saa pysäköidä pysäköintikieltoalueelle. Tieliikennelaki 3.4.1981/267 28 b § (14.2.1992/117) Vammaisen pysäköintilupa Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Asetuksella säädetään tarkemmin vamman laatu ja vaikeusaste. Tällä luvalla, tai vastaavalla asianomaisen ulkomaisen viranomaisen myöntämällä luvalla, jossa on kansainvälinen vammaisen tunnus, saa ajoneuvon pysäköidä: 1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 2) alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty, niin kuin asetuksella tarkemmin säädetään; ja 3) sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu, rajoitusta pitemmäksi ajaksi. Pysäköintilupa on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin sisäpuolelle. Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta saa vammaisen matkustajan ottamista ja jättämistä varten pysäyttää myös taksin ja invataksin. Milloin 1 momentissa tarkoitetusta pysäköinnistä on ilmeistä haittaa, ajoneuvo on poliisin kehotuksesta siirrettävä poliisin osoittamaan sopivaan paikkaan. mitä seikkaa tukee myös oheen liitetty apulaisoikeuskanslerin ratkaisu vastaavasta asiasta. Pitäisin asiaa myös merkittävänä koska kuulustelu julkisella paikalla on vammaiselle ihmiselle kiusallinen tapahtuma. Apulaisoikeuskansleri on antanut pysäköinnistä seuraavan päätöksen: Diaarinumero: 175/1/01 Antopäivä: 16.12.2002 Ratkaisija: AOK Pysäköinninvalvojan menettely Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan kantelija oli pysäköinyt autonsa liikennemerkein osoitetulle pysäköintikieltoalueelle. Hänellä oli kuitenkin ollut autossa näkyvillä tieliikennelain 28 b §:n 1 momentissa tarkoitettu vammaisen pysäköintilupa. Vaikka pysäköinninvalvoja oli poistanut kantelijalta poliisin määräämän pysäköintivirhemaksun, oli hän kuitenkin antanut kantelijalle huomautuksen tehdyn pysäköintivirheen johdosta. Tieliikennelain 28 b §:n ja tieliikenneasetuksen 53 §:n 3 momentin mukaan vammaisen pysäköintiluvan haltija on oikeutettu pysäköimään autonsa pysäköintikieltoalueelle. Apulaisoikeuskansleri totesi, että säännöksistä ei ole johdettavissa muita varauksia kuin että pysäköinnistä ei saa aiheutua ilmeistä haittaa. Jos tällaista haittaa todetaan, poliisi voi kehottaa siirtämään auton toiseen paikkaan. Asiakirjoista ei käynyt ilmi, että kantelijan pysäköinnistä olisi ollut ilmeistä haittaa. Asiakirjoista ei niin ikään ilmennyt, että kantelijaa olisi kehotettu siirtämään autoaan. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan ei voida katsoa syyllistyneen pysäköintivirheeseen, josta olisi ollut lain mukaan mahdollista määrätä pysäköintivirhemaksu tai tämän sijasta huomautus. Pysäköinninvalvojan menettely ei ollut perustunut lakiin. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tämän vuoksi pysäköinninvalvojan huomiota vammaisen pysäköintilupaa koskevien säännösten virheelliseen tulkintaan. Seuraavassa piirros tapauksesta. Matkaa suojatiehen oli runsaasti yli 5 metriä. Tein asiasta vastalauseen Keravan kaupungin pysäköinninvalvojalle joka kertoi, että en ollut saanut asiasta varsinaista huomautusta, joten hän ei aio tehdä asialle muuta, kuin keskustella kyseisen pysäköinnintarkastajan kanssa. Suullista huomautusta ei siis ilmeisesti lainkaan ole olemassa, vaan se tulee tehdä kirjallisesti. - - - Nyt sitten sain samalta pysäköinnintarkastajalta kirjallisen huomautuksen pysäköintivirheen johdosta. Siinä oli mainittu kaksi kohtaa joista toinen yllä olevan kanssa yhtäläinen "Pysäköinti kielletty -liikennemerkin noudattamatta jättäminen". Toinen kohta oli erikoisempi. Siihen pysäköinnintarkastaja oli käsin kirjoittanut seuraavasti: 10. ESTÄÄ NÄKYVYYTTÄ KIINTEISTÖLTÄ ULOS AJETTAESSA. Kävin Keravan poliisitoimistossa tapaamassa huomautuksen kirjoittanutta tarkastajaa ja hän kertoi, että paikka oli niin kapea, että hän katsoi minun pysäköineen väärin. Tarkastaja ei ollut kuitenkaan mitannut vapaan ajoradan leveyttä. Kun tiedustelin, mihin lakiin näkyvyyden rajoittaminen perustuu, hän kertoi sellaisen pykälän kyllä olevan, muttei suostunut kertomaan minulle tarkemmin kyseisestä pykälästä, vaan pyysi tekemään vastalauseen pysäköinninvalvojalle, joka sitten kertoo minulle kyseisen lainkohdan. Itse löysin laista vain seuraavanlaisen kohdan: Tieliikennelaki 3.4.1981/267 28 § Erityiset pysäköintikiellot Pysäköinti on kielletty: 2) kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu; Alla kuvia tilanteesta. Mittasin matkan autosta jalkakäytävän reunaan ja se oli 3,7 metriä. Jos otetaan huomioon peilin ulkonema, matkaa oli siihenkin 3,5 metriä. Näin en voi hyväksyä pysäköinnin tarkastajan päätöstä väärästä pysäköinnistä. Auto ei myöskään millään tavalla haittaa kiinteistöstä ulos ajoa, koska kiinteistön ulosajokohtaan on useita metrejä välissä olevan mattojen tamppaustelineen vuoksi. Erityisesti minua ihmetyttää asia siksi, että sama pysäköinnintarkastaja on nyt kahdesti puuttunut pysäköintiini pysäköintikieltoalueella. Vain poliisi voi pyytää siirtämään autoa, jos katsoo sen haittaavan muuta liikennettä. Pysäköinnintarkastajalla ei ole mitään oikeutta puuttua asiaan. Olen tuon apulaisoikeuskanslerin lausunnon liittänyt jo aiempaan vastalauseeseen, joten asia on kyllä ollut pysäköinnintarkastajan tiedossa. Olen kuullut vastaavista vammaisen pysäköintiin puuttumisesta muiltakin pysäköintiluvan haltijoilta. Jos auto selkeästi estää muuta liikennettä, siihen tulisi tietenkin puuttua, mutta kun pysäköinti suoritetaan täysin lain ja etenkin pysäköinnintarkastajalta saadun ohjeen mukaan, huomautusta ei todellakaan pitäisi antaa. Koska aiemmin saamani suullinen huomatuksen aikana minulla oli eri auto kuin nyt, en usko pysäköinnintarkastajan tienneen, että kyseessä on sama henkilö. Eli haluan uskoa, että kyseessä ei ole henkilökohtainen asia vaan jonkinlainen käytäntö puuttua invapysäköintiluvalla pysäköivien autoilijoiden tapoihin pysäköidä muualle kuin merkityille pysäköintipaikoille. - - - - - - - - - Jos tarkastellaan kahta eri tilannetta, joissa ensimmäisessä auto on pysäköity siihen paikkaan, jossa autoni tuolloin oli ja toisessa se on pysäköity kauemmmaksi. Huomaamme, että kun auto on lähempänä pihatietä, on ohittavan auton nopeus todennäköisesti pienempi kuin tilanteessa, jossa auto olisi pysäköity kauemmas. Ohittava auto lähestyy pysäköityä autoa ja hiljeltää. Kun auto on lähellä hidastinpomppua, autoilija tuskin enää kaasuttaa parin metrin matkaa varten vaan ajaa samalla, hitaammalla, nopeudella pompun yli. Jos auto on pysäköity kauemmas, auto ensin hidastaa mutta sitten kiihdyttää, jälleen hidastaakseen pompulla. Näin tietä ajavan auton nopeus on pienempi ensimmäisessä tapauksessa, mikä lisää turvallisuutta. Toinen asiaa parantava seikka on se, että pihalta tuleva auto voi ajaa pitemmälle, jolloin näkyvyys paranee koska pysäköity auto toimii turvavallina. Huomatkaa, että tiiliaita estää näkyvyyden kokonaan. Pysäköityä autoa lähestyvä autoilija lisäksi hidastaa todennäköisesti enemmän tilanteessa, jossa auto on lähempänä hidastinpomppua ja pihatietä, koska silloin hidastamiselle on olemassa kolme syytä. Ainakin kokenut autoilija toimii näin. Nämä lyhyelläkin matkalla kiihdyttelevät autoilijat ovat yleensä nuorisoa, joten auton pysäköiminen lähemmäs pihatietä käsittääkseni parantaa turvallisuutta monellakin tavalla. - - - - - - - - - Kysyin asiaa eräästä keravalaisesta autokoulusta ja sain seuraavan vastauksen: Moi Sen verran mitä asiaasi ehdin tässä työnohessa tutustua. Vaikuttavat Sinun näkemyksesi ja tulkintasi kyseessä olevista asioista oikeilta. Näkyvyyden määrittäminen ja näköesteiden tulkitseminen....on vaikeaa jollei mahdotonta märitellä ja muodostaa tarkkoja rajoja! Käytännössä tämä tulkinta jää viimekädessä oikeuslaitoksen tehtäväksi. Laki ja tieliikennelakikin ovat siitä hyviä esimerkkejä, että tulkinta on ongelmallista ja parhaiten pärjää monesti se jolla on paras asianajaja. :-) - - - - - - - - - 13.4.2007 saapui Keravan kaupungin pysäköinninvalvojan päätös vastalauseeseeni. Siinä todetaan, että vastalause jätetään tutkimatta koska kirjallisesta huomautuksesta ei voi tehdä vastalausetta. Miksi on silti voitu tehdä oikeuskanslerille valitus kirjallisesta huomautuksesta ja se on käsitelty? Pysäköinnintarkastaja voi siis kirjoitella ihmisille kirjallisia huomautuksia, eikä niitä näin ollen voi lainkaan tutkia. Mielestäni virkamiehen antama kirjallinen huomautus on sellainen, joka pitää voida perustella ja jota pitää voida käsitellä myös ylemmissä asteissa, mikäli huomautuksen saaja katsoo asian epäselväksi. Alla skannaukset saamistani asiakirjoista. Mielestäni pysäköinninvalvojan siteeraama lainkohta Tieleiikennelain 27§ ei ole se, joka pätee tässä tapauksessa vaan asiaa olisi tarkasteltava Tieliikennelain 28§ mukaan, joka kertoo kiinteistön kulun rajoittamisesta. Pysäköinnin valvojan mainitsema Tieliikennelain 27§ pykälä puhuu käsittääkseni normaalista autoliikentestä jonka olen huomionut autoa pysäköidessäni ja jättänyt kulkutilaa autoliikenteelle 3,5 metriä. Päätös vastalauseeseen -lomakkeen vasemmassa alakulmassa lukee: Valitusosoitus liitteenä. Mukana tuli ainoastaan saatekirje mutta ei mitään, joka voisi viitata valitusosoitukseen. Se on käsittääkseni tiedonanto tai lomake mikä kertoo, miten asiasta voi edelleen valittaa. - - - - - - - - - Keravan keskustassa voi pysäköidä merkitylle pysäköintipaikalle siten, että Postin pihalta tuleva liikenne ei näe lainkaan kadulla tapahtuvaa ajoa. Yllä olevassa kuvassa on valkoinen auto väärin pysäköitynä ja se haittaa (ehkä oleellisesti) kiinteistöltä ajoa. Oikealla olevalle parkkipaikalle voi parkkeerata sellaisen auton, joka on tavaratilaltaan täysin umpinainen ja estää siis näkyvyyden kokonaan. Olisiko siis alla oleva iso paketti- tai kuorma-auto väärin pysäköity? Tuskin. Kuitenkin se estää näkyvyyden täydellisesti vasemmalle pihalta ulos ajavalta. Pyydän anteeksi huonosti toteutettua kuvamanipulaatiota.