jotka on syötetty vastakkaisvaiheisena. Antenni on koostaan huolimatta varsin tehokas ja helppo tehdä.
Antenni sopii myös radion ULA-alueelle tai lyhtyaalloille jolla sitä myös käytetään. Korkeilla taajuuksilla,
kuten WLAN-käytössä (2,4 GHz) antennin rakenne alkaa olla vaikea valmistaa ja syöttöpisteen optimointi
on jo hankalaa. Niillä taajuuksilla toisenlaiset antennirakenteet ovat paljon kätevämpiä ja tehokkaampia.
Tämän pienen ihmeantennin nimi on HB9CV sen keksineen sveitsiläisen radioamatöörin mukaan.
Seuraavassa Javalaskuri jolla saa antennin mitat jos tietää aallonpituuden tai taajuuden. Laskinta voi käyttää
Ainevahvuus ei ole äärimmäisen tarkka. Huomattavasti tärkeämpiä ovat elementtien mitat ja niiden välinen etäisyys.
Selaimen javascripttoiminnon pitää olla kytkettynä päälle jotta laskuri toimisi.
© oh2bio 2008
Kun tietää taajuuden on helppo laskea aallonpituus seuraavasta kaavasta:
Seuraavassa taulukossa päälähettimet. Tilanne 3.3.2008. Koko luettelo alilähettimineen löytyy täältä.
Kanava-nippu A Kanava-nippu B Kanava- nippu C Kanava- nippu E 22 27 53 56 32 44 46 53
myös taajuuden muuntamisessa aallonpituudeksi ja päinvastoin. Eli taajuus metreiksi ja metrit taajuudeksi.
Laskimella on helppo nähdä miten taajuuden muutos vaikuttaa aallonpituuteen ja aallonpituuden muutos taajuuteen.
Sovitusosien t1 ja t2 pituudet on myös hyvä tehdä melko tarkasti vaikka niiden tarkka mitoitus tuleekin esille
vasta lähetinantennissa. Ihan millin tarkkuuteen ei tarvitse ainakaan vastaanottoantennissa pyrkiä.
Radio- ja tv-asema
Keski-taajuus (MHz)
Keski-taajuus(MHz)
Keski-taajuus(MHz)
Keski-taajuus(MHz)
Anjalankoski
482
522
730
754
Espoo
562
658
674
730
Eurajoki
38
610
45
666
52
722
55
746
Fiskars
32
562
44
658
46
674
58
770
Haapavesi
34
578
42
642
53
730
57
762
Iisalmi
26
514
38
610
Inari
48
690
25
506
Joutseno
47
682
35
586
57
762
32
562
Jyväskylä
30
546
60
786
55
746
41
634
Kerimäki
30
546
37
602
33
570
58
770
Koli
25
506
40
626
47
682
51
714
Kruunupyy
27
522
22
482
41
634
44
658
Kuopio
24
498
31
554
39
618
52
722
Lahti
33
570
47
682
57
762
51
714
Lapua
38
610
37
602
55
746
48
690
Mikkeli
29
538
43
650
59
778
38
610
Oulu
41
634
51
714
54
738
37
602
Pello
30
546
36
594
Pernaja
23
490
50
706
39
618
Pihtipudas
50
706
45
666
58
770
Posio
31
554
39
618
Pyhätunturi
60
786
41
634
Pyhävuori
28
530
41
634
35
586
Rovaniemi
43
650
46
674
53
730
Ruka
33
570
48
690
59
778
Taivalkoski
33
562
38
610
Tammela
22
482
27
522
50
706
43
650
Tampere
34
578
23
490
58
770
59
778
Tervola
40
626
42
642
44
658
Turku
51
714
49
698
29
538
60
786
Vaasa
38
610
37
602
57
762
Vuokatti
30
546
52
722
56
754
59
778
Vuotso
31
554
50
706
Ylläs
30
546
36
594
Ähtäri
52
722
44
658
Kävin hakemassa Laatulaakerista messinkistä hitsauslankaa. Sitä myydään metrin pituisissa
pätkissä ja se on jokseenkin ideaalista älle antennille ja tälle aaltoalueelle. Paksuus 2mm.
Antennilla pystyy varsin hyvin katsomaan useaakin nippua, koska antennin kaistaleveys on suuri.
Mitä enemmän suunta-antennissa on elementtejä, sitä kapeakaistaisempi antennista tulee.
Esimerkki: Halutaan katsoa kahta nippua, joiden taajuudet ovat vaikkapa Vuokatin 546 MHz (kanava 30) ja
722 MHz (kanava 52). Antenni kannattaa pääsääntöisesti mitoittaa lähemmäs korkeampaa taajuutta kuin
puoleen väliin näitä kanavia. Kannattaa ennen antennin rakentamista kokeilla yksinkertaisella dipoliantennilla,
kuinka niput tulevat ja mitoittaa antenni lähemmäs sitä nippua, joka tulee heikosti. Tämä on yleensä korkeampi
(korkein) taajuus mutta poikkeuksiakin voi olla.
Tuollainen kokeiludipoli on helppo tehdä vaikkapa antennivälijohdosta.Katkaistaan johto naarasliittimen läheltä ja
kuoritaan päästä noin 11 cm ulkokuorta. Sitten vedetään vaippa ja sisäjohto eri suuntiin. Tällä voi kokeilla ennen
antennin rakentamista. Toinen tapa on hankkia urosliitin ja kiinnittää siihen 2 kpl 11 cm lankoja. Toinen keskipinniin
ja toinen maahan. Tämän sitten työntää välijohtoon, jolloin välijohtoa ei tavitse rikkoa. Toisen johdon voi tietysti myös
kiertää liittimen ympärille ja toinen johdin naarasliittimen reikään. Valmiina viiksien tulee olla samanpituiset. Jos
antennilla ei näy lainkaan, ei myöskään tämä HB9CV todennäköisesti toimi vaan on turvauduttava isompiin ja
voimakkammin suuntaaviin antennirakennelmiin.
Alla olevat mitat ovat aika korkealle taajuudelle. Kannattaa ensin katsoa millä kanavilla lähetykset tulevat ja mitoittaa
antenni hieman keskikohdan yläpuolelle jotta se kompensoisi jonkin verran aaltojen etenemisen heikkenemistä
korkeammilla taajuuksilla.
Tässä mitat kanavalle 30
Ja sama kanavalle 50.
Juotin messinkilangat toisiinsa pehmeäjuotoksella eli tavallisella juotostinalla. Kestävämmän saa jos käyttää kovajuotetta.
Nykyään saa ostaa käteviä pikku kaasutohottimia joilla on helppo itsekin juottaa. Rakenne on kyllä sen verran pieni, että
tavallinenkin juotos kestää aika hyvin. Kannataa ehkä ottaa juotin matkalle mukaan jos tämän antennin raahaa mukana.
Juotin syöttöpisteeseen IEC-uroksen joita saa esim. Partcosta. johon saa kätevästi kiinni tavallisen antennivälijohdon.
Antennikaapelin voi tietysti myös juottaa suoraan antenniin jolloin liitos kannataa tukea hyvin esim kuumaliimalla tai Aralditilla
tai esim Sikaflexillä tai tiivistesilikonilla, joka on joustavampaa kuin Araldiitti ja toimii samalla taivutussuojana. Näillä traajuuksilla
kyseiset materiaalit toimivat vielä ihan hyvin eristeaineena.
Jos tätä antennikonstruktiota käyttää lähetysantennina on ehkä syytä asentaa syöttöpisteeseen pienehkö säätökondensaattori
jolla saa säädettyä seisovan aallon suhteen (SWR, SAS) kohdilleen. Vastaanotossa sitä ei tarvita. Konkka kytketään koaksiaalin
keskijohdin ja syöttöpisteen väliin ja täytyy suojata hyvin sääolosuhteilta.
Täällä Keravalla ainakin sai kaikki Digikanavat vaivatta esiin vaikka esim. ONE-for-All sisäantennilla ei tahtonut
onnistua ja muutenkin vaatii logperiodisen VHF/UHF -antennin viennin kauemmas talosta kuin mitä tällä tarvitsi.
OH2BIO:n Antennien aloitussivulle
Sähköpostia voit lähettää seuraavalla osoitteella: 