Vikavirtasuojakytkin - hengenpelastaja

Mikä ihmeen vikavirtasuojakytkin?

  • Vikavirtasuoja
  • Vikavirtakytkin
  • Vikavirtakatkaisin
  • Vikavirtasuojakytkin
  • Vikavirtasuojakatkaisin
  • VVSK

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja toisinaan se vain sekoittaa. VVSK, kuten sen virallinen suomenkielinen lyhenne kuuluu, on erinomainen suojalaite joka suojaa sähköiskulta ja joissain tapauksissa jopa tulipalolta. Ei kaikissa tapauksissa mutta hyvin monenlaisissa vioissa, kuten nimikin antaa ymmärtää, se voi pelastaa ihmishengen, eläimen hengen tai vaikkapa asunnon tulipalolta jos sähköä vuotaa maahan ja aiheuttaa riittävästi virtaa.

VVSK on pienikokoinen laite, joka sijoitetaan ennen suojattavaa sähkölaitetta. Nykyään uusissa asennuksissa VVSK on pakollinen kaikissa niissä pistorasioissa, joihin on mahdollista liittää siirrettävä sähkölaite kuten jalkalamppu, radio tai vaikkapa porakone. Näissä asennuksissa VVSK sijaitsee sähkötaulussa automaattisulakkeiden vieressä. VVSK:ta ei tarvitse käyttää kylmälaitteissa tai esim. astianpesukoneessa koska niiden pistorasiat on tarkoitettu ainoastaan näiden laitteiden käyttöön ja ne sijaitsevat paikassa (esim. kaapissa tai riittävän ylhäällä), jossa niitä ei käytetä siirrettävien laitteiden liittämiseksi sähköverkkoon.

Minkälaisia vikavirtasuojia on olemassa?

Periaatteessa vikavirtasuojakytkimiä (VVSK) on kahdella erilaisella periaatteella toimivia. Mekaaninen on vanhempi toteutustapa ja on käytössä lähes yksinomaisena ratkaisuna kiinteissä asennuksissa ja esimerkiksi asunnon sähkötaulussa. Mekaaninen vikavirtasuojakytkin on hyvin varmatoiminen ja periaatteessa varsin yksinkertainenkin laite. Se on toiminnaltaan hyvin selkeä ja myös siksi hyvä vaihtoehto koska vivun asennosta näkee heti, missä asennossa se on. Monissa elektronisissa vikavirtasuojissa tätä voi olla varsin vaikea hahmottaa. Lisäksi mekaaninen VVSK ei kuluta sähköä ollessaan päällä -asennossa, toisin kuin elektroninen VVSK joka kuluttaa jatkuvasti pienen määrän sähköä koska sen elektroniikka tarvitsee virtaa pysäkseen päällä.

Elektronisia vikavirtasuojia saa nykyään ostaa edullisesti pistorasiaan liitettävinä malleina jollaisen saa kuka tahansa asentaa pistorasiaan. Useimmat näistä ovat myös kosteisiin tiloihin soveltuvia, mikä selviää VVSK:n merkinnöistä. Kosteaan tilaan tarkoitettu sähkölaite tulee olla vähintään ip-luokiteltu luokkaan IP34. Lisäksi ulkokäyttöön tarkoitetun laitteen tulee olla tarkoitettu pakkasessa toimivaksi. Merkinnöistä enemmän myöhemmin.

Pistorasiaan asennettavia vikavirtasuojia jollaisen kuka tahasa saa asentaa.
Ylinnä elektroninen, halpa VVSK ja sen vieressä vastaava mekaaninen laite, joita voi olla vaikea löytää.

Ulkokäyttöön soveltuva mekaaninen VVSK joka on hyvä esim. ulkona käytettäville sähköisille työkaluille, ruohon- tai pensasleikkurille, sähkögrillille jne. Jos ulkopistorasiaa ei ole vikavirtasuojattu, suosittelen pistorasiaan hankittavaa suojalaitetta.


On olemassa pistorasiaan kiinteästi asennattavia vikavirtasuojia joka on siisti jälkiasennusratkaisu. On myös rasiaan asennattavaa VVSK:ta. Näihin voi yleensä ketjuttaa useita rasioita/laitteita. Nämä ovat mekaanisia.

HUOM! Kiinteästi asennettavan VVSK:n saa asentaa ainoastaan oikeudet omaava sähkömies!

Johdon väliin asennettava VVSK

Elektroninen, johdon väliin asennettava VVSK. Tällaisen saa itsekin asentaa jos katsoo siihen pystyvänsä. Jos epäilee kykyjään tehdä tämänkaltaisia sähköalan töitä, kannattaa pyytää sellaista henkilöä asentamaan laite, joka joko katsoo osaavansa sen tehdä tai on alan ammatilainen. Asennuksen vaativuus on samaa luokkaa suojamaadoitetun jatkojohdon tekemisen kanssa. Pääasia on, että osaa kytkeä suojamaajohdon (väriltään Kelta/Vihreä -raitainen) oikeaan paikkaan, ettei sitä vahingossakaan kytke jännitteelliseen liittimeen.

Tukesin uudistettu Kodin sähköturvallisuusopas pdf-tiedostona (klikkaa kuvaa)

Muutama sana merkinnöistä

Kuluttajalle tärkeimmät merkinnät vikavirtasuojakytkimessä ovat sen suojaavan vikavirran suuruus saa olla henkilö-/eläinsuojauksessa korkeintaan 30 mA eli 0,03 A. Isommat on tarkoitettu vain palosuojaukseen joissa käytetään 300 mA tai 500 mA vikavirtasuojaa. Nämä ovat niin isoja virtoja, että ne ovat ihmiselle ja eläimille hengenvaarallisia. , käyttöjännite, mahdollinen pakkaskestoisuus ulkokäytössä sekä jännitemuoto jolta VVSK suojaa. Jälkimmäinen kuulostaa ehkä oudolta mutta aiemmin Suomessa oli hyväksyttyä asentaa ns. AC-tyypin vikavirtasuojia, jotka "ymmärtävät" vain vaihtosähköä (merkintänä pelkkä alltoviiva ~). Kotitalouksissakin esiintyy laitteita joissa on tyristorisäätimiä (esim. porakone) ja muita laitteita, joiden itsessään tuottama sähkö ei olekaan tavallista vaihtosähköä vaan jotain aivan muuta. Jos tällaista sähköä pääsee vuotamaan laitteen runkoon, ei AC-tyypin vanhanaikainen vikavirtakytkin sitä huomaa. Siksi suosittelen hankkimaan vain sellaisia vikavirtasuojia joissa on yllä olevassa kuvassa kuvattu merkki aaltoviiva ja "kamelinkyttyrät". Nykyään ei Suomessakaan enää saa asentaa muunlaisia suojia. Pakkaskeston lisäksi ulkokäyttöön tarkoitettujen laitteiden on oltava vähintään IP 34 -luokituksen omaavia.

Mekaaninen vai elektroninen VVSK?

Aiemmin mainitsin jo kahdesta erilaisesta VVSK:sta. Mekaanisesta ja elektronisesta. Sähkötaulussa olevat ovat mekaanisia mutta pistorasiaan asennettavat lähes poikkeuksetta elektronisia. Alla olevat kuvat näyttävät elektronisen, pistorasiaan liitettävän, vikavirtasuojan rakennetta. Kuten näemme, sisältää laite paljon komponentteja. Koska laite on silti halpa, voidaan päätellä, että kyseisen VVSK:n toimintavarmuus tuskin on samaa luokkaa kuin kalliimman mekaanisen ja rakenteeltaan silti paljon yksinkertaisemman. Siksi suosittelenkin mieluummin valitsemaan mekaanisen vikavirtasuojakytkimen jos sellainen vaihtoehto on mahdollinen. Mekaaninen VVSK ei myöskään laukea sähkökatkoksessa kuten elektroninen, joka joudutaan sen jälkeen erikseen resetioimaan nappia painamalla. Elektroninen VVSK voi laueta jo hyvin lyhyessä sähkökatkossa jossa esim. tietokone ei vielä "buuttaa". Lisäksi elektroninen vikavirtasuojakytkin kuluttaa koko ajan hieman sähköä.

Mikä on automaattisulake?

Ennen vanhaan sähkötaulussa oli tulppasulakkeita eli "proppuja" joiden vaihtamiseksi ruuvattiin posliininen sulakepidin irti ja sulake vaihdettiin. Nykyisin näitä tulppasulakkeita käytetään ainoastaan paikoissa joissa se on perusteltua. Kaikkiin paikkoihin automaattisulakkeetkaan eivät käy. Tavallisen asunnon sulaketaulussa automaattisulake on hyvä, näppärä ja vähän tilaa vievä laite. Eikä tarvitse huolehtia varasulakkeiden hankkimisesta. Usein laitteesta käytetään nimitystä johdonsuojakytkin koska sen tarkoituksena on suojata esimerkiksi seinän sisään kätkettyjä sähköjohtoja ylikuumenemiselta oikosulussa tai muussa ylikuormitustilanteessa. Automaatisulaketta ei käyttäjä voi korvata "rautanaulalla" tai muilla vastaavilla konsteilla joilla ennenvanhaan saatiin talo tehokkaasti tuhotuksi sähköpalossa.

Valmistajat antavat erilaisia ohjeita VVSK:n koestusvälille. Yleisin suositus lienee 6 kk. Itse testaan ne noin kuukauden välein, koska minulle on muodostunut sellainen rutiini vuosikymmenten aikana.

Vikavirtasuojakytkin on testattava säännöllisesti!

Miten vikavirtakytkin sitten testataan?

Erilaiset vikavirtasuojat testataan periaatteessa samalla tavalla eli painamalla nappia. Tämä nappi on yleensä merkitty T -kirjaimella ja on sijoitettu helppopääsyiseen paikkaan. Sensijaan palautus eli resetointi voi joissain kytkimissä olla hieman piilossa kuten alla kuvassa olevassa pistorasiaan asennettavassa mallissa jossa vipu on vasemmassa yläreunassa, mistä sitä ei välttämättä helposti huomaa. Etenkään jos pistorasia on asennettu korkealle.

Sähkötaulussa käytettävät vikavirtakytkimet yleensä palautetaan takaisin nostamalla vipua joka voi olla raskaskin.


Elektronisissa vikavirtasuojissa palautuskin tapahtuu yleisesti napilla. Sisältä pitäisi kuulua naksaus, kun rele kytkee sähköt ja sen lisäksi laitteessa tulee olla merkki päälläolosta. Tämä merkki ei aina näy kunnolla, kuten ylläolevassa on laita, eikä siihen pidä luottaa.

Miksi joka paikkaan vikavirtasuojakytkin?

Moni, jopa sähkömies, ihmettelee miksi ihmeessä pakotetaan ihmisiä käyttämään vikavirtakytkintä joka tuo yhden epävarmuustekijän sähkönjakeluun? Totta on, että mitä enemmän laitteita sarjaan asennetaan, sitä enemmän on vikamahdollisuuksia ja liitoksia joissa jännitettä voi hävitä, mutta VVSK:n suuri etu on henkilö- ja jopa paloturvallisuuden paraneminen.

Kaikissa uusissa rakennuksissa (vuodesta 1997 lähtien) on käytössä maadoitettu järjestelmä jossa esim. olo- ja makuuhuoneessa on maadoitetut pistorasiat siinä missä aiemmin on ollut keittiössä ja pesutiloissakin.

Kun tällaisessa tilassa on, sanokaamme maadoitettu tietokone, ja sen viereen joku sijoittaa vaikkapa metallijalkaisen kirpputorilta ostetun jalkalampun, jossa on alunperin ollut tavallinen, pyöreä ns. nollaluokan pistoke, ja johon joku on vaihtanut maadoitetun pistokkeen tai uuden litteällä pistokkeella varustetun johdon, on tästä aiemmin turvallisesta valaisimesta tullut muutoksen yhteydessä vaarallinen. Tämä siksi, että 0-luokan laitteen eristykset eivät aina ole vaatimuksiltaan yhtä hyvät kuin maadoitettuun pistorasiaan liitettävät, uudenaikaiset II-luokan suojaeristetyt, yleensä litteällä pistokkeella varustetut, laitteet (jotka tunnistaa kahdesta sisäkkäisestä neliöstä ja joka täytyy siitä löytyä ) Seuraavassa kuvia 0-luokan liitännöistä. (Piirroskuva Tukesin luvalla).

Jos tällaisessa laitteessa johto irtoaa lampunkannasta jai johto muulla tavalla vaurioituu metalliputken sisällä, tai mikä pahempaa, joku on itse jatkanut johtoa jonkinlaisella eristysnauhavirityksellä, voi valaisimen runko tulla jännitteelliseksi. Tällöin yhtaikainen kosketus tietokoneen rungon ja valaisimen rungon välillä voi aiheuttaa 230 voltin sähköiskun joka on äärimmäisen vaarallinen. Tällaiselta vian aiheuttamalta sähköiskulta VVSK suojaa käyttäjää ja katkaisee lampusta sähkön ennen kuin sähköisku pääsee kehittymään hengenvaaralliseksi.

Tällaisia pistokkeita näkee yhä enemmän koska asuntojen pistorasiat ovat muuttumassa joka puolella maadoitetuiksi. Tällainen viritys, jossa 0-luokan laitteen pistoke rikotaan jotta se menisi maadoitettuun SUKO -rasiaan, on ehdottomasti kiellettyä ja voi aiheuttaa hengenvaaran.

Vikavirtasuojakytkin kuitenkin suojaa juuri tämänkaltaisissa laitteiden muutoksista johtuvissa vaaroissa, jos sähköiskun saa tällaisen laitteen kuoren ja maadoitetun laitteen väliltä. Tämä on yksi syy, miksi VVSK on tullut pakolliseksi myös makuuhuoneisiin vaikka ensinäkemältä tuntuukin siltä, ettei siellä sellaista suojausta tarvittaisikaan.

Hieman sähkökytkentöjä.

Kuten mainittu, VVSK kytketään ennen suojattavaa laitetta. Vikavirtakytkimen voi asentaa myös tulppasulakkeen perään mutta uusissa asennuksissa käytetään automaatteja koska ne ovat käteviä ja nopeita asentaa.

HUOM! Kiinteitä sähköasennuksia saa tehdä ainoastaan oikeudet omaava sähkömies!

Automaattisulake ja VVSK on kytketty peräkkäin (sarjaan), Vikavirtasuojassa ei ole itsessään sulaketta eikä se sellaisena toimi. Joissain on yhdysrakenteisena kummatkin suojalaitteet samassa paketissa. Sähkötaulussa on eri vaiheet merkitty kirjaimella L ja numerolla. Tässä esimerkkinä olevassa taulussa on kaikki vikavirtasuojat kiinnitetty vaiheen L2 kohdalle mikä hieman sekoittaa. Ne olisi voitu asentaa kukin oman vaiheensa kohdalle jolloin taulusta saisi selkeämmnän kuvan.


Kaikkiin asuntoihin, joitain vanhoja tai pieniä "Mummonmökkejä" lukuunottamatta tulee kolme sähkövaihetta. L1, L2 ja L3. Se tarkoittaa sitä, että talon sähkölaitteille on käytettävissä kolme eri sähköjohtoa joista jokaisen jännite nollajohtimeen (N) verrattuna on kaikkien hyvin tuntema 230 V mikä on sähköverkkomme nimellisjännite. Lisäksi näiden vaiheiden väliltä saadaan isompi jännite "voimavirta" joka on 400 V. Niitäkin 3 kpl.

Jokainen vaihe tuodaan omalla johdollaan talon pääsulakkeelta, joka sijaitsee esim. ulkona kaapissa tai kerros-/rivitalon yhteisessä sähkökeskuksessa. Jokainen näistä vaihejohdoista tuodaan asuntoon pääkytkimen kautta. Tämän pääkytkimen jälkeen jokaisen kolmen vaiheen sähkö jaetaan eri puolille asuntoa. Ennen vanhaan oli usein jopa vain yksi sulake koko huushollia varten mutta kulutuslaitteiden lisääntyessä sulakkeiden määrää on huimasti lisätty. Siitä on se hyvä puoli, että mikäli yksi laite rikkoutuu niin, että se laukaisee sulakkeen, eivät kaikki asunnon laitteet ja valot sammu.

Yllä olevassa kuvassa näkyy suuresti yksinkertaistenun yhden vaiheen (L3) jako yhteen pistorasiaan. Todellisuudessa tämän pistorasian kanssa samaan johtimeen on yleensä kytketty useita pistorasioita. Sähkö tulee, kuten sanottu, pääsulakkeelta ja kulkee pääkytkimen kautta josta se viedään automaattisulakkeelle (vanhoissa asennuksissa posliininen "proppu") jonka jälkeen johto kulkee vikavirtasuojakytkmelle, sen vaihenastaan. VVSK:n toiseen nastaan tuodaan nollajohdin. Tämä nollajohdin ei kulje minkään sulakkeen kauttaa vaan se tulee mahdollisimman suoraan ilman turhia katkoksia. Vielä "suorempaa" tietä tulee suojamaajohto jonka värinä on aina ja joka paikassa keltavihreäraitainen eli tuttavallisemmin KeVi.

Ns. hyvän asennustavan mukaisesti sähkömiehet ovat pyrkineet asentamaan vaihejohtimen aina samalle puolelle pistorasiaa (oikealle tai alas) mutta tähän ei saa luottaa koska Suomessa ei ole tästä asiasta määräystä.

Jos jokin laite aiheuttaa ylikuormaa tai oikosulun, automaattisulake laukeaa katkaisten sähkön kyseisestä linjasta. Tämä ei tavallisesti laukaise vikavirtasuojaa vaan ainoastaan sulake laukeaa.


Tyypillisiä automaattisulakkeita ja vikavirtasuojakytkimiä asunnon sähkötaulussa.

Vikavirtasuoja suojaa silloin jos laitteeseen tai muualle tulee vikaa joka aiheuttaa sähkön vuotamisen maahan kuten esimerkiksi tiskipöytään tai lämpöpatteriin. Esimerkiksi silitysraudan johto kuluu niin, että johdon sisusta tulee esiin ja käyttäjä saa johdon ja tiskipöydän (tai silitysraudan kuoren) väliltä sähköiskun. VVSK huomaa tämän väärään paikkaan kulkevan sähkön ja katkaisee hyvin nopeasti virran. Ilman tätä vikavirtasuojan katkaisua voisi käyttäjä saada hengenvaarallisen sähköiskun. VVSK suojaa vain ja ainoastaan silloin kun sähköisku saadaan jännitteisen johtimen (vaihejohto) ja maan (esim. tiskipöytä) väliltä. VVSK ei suojaa silloin jos sähköisku tulee suoraan johdosta vaihejohtimen ja nollajohtimen (se toinen sähköjohdoista) väliltä. Jos VVSK suojaisi sellaisesta sähköiskulta, ei myöskään laite toimisi koska sen pitää saada sähköä juuri noiden johtojen väliltä. VVSK katkaisee jos vikavirtaa kulkee 30 mA tai enemmän. Tämäkin virta on ihmiselle vaarallinen jos sitä kestää liian kauan. VVSK katkaisee sähkön 0,2 sekunnissa (200 ms) eli niinsanotusti silmänräpäyksessä. Vikavirtasuojakaan ei suojaa 100 % koska se voi vikaantua, joten koskaan ei saa luottaa siihen, että VVSK toimii.

Vikavirtasuojakytkin on testattava säännöllisesti!


Pistorasiassa on kannen alla vaihejohdin (se vaarallinen ), nollajohdin (suunnilleen samassa potentiaalissa kuin suojamaajohdin) ja suojamaajohdin joka on aina KeVi. Jos sähköiskun saa suoraan pistorasian vaihejohtimen ja nollajohtimen välistä, vikavirtasuoja ei suojaa koska se ei osaa erottaa sähköiskua saavaa ihmistä tavallisesta kulutuslaitteesta. VVSK:n läpi kulkee kaksi johdinta, vaihe ja nolla ja kun näiden virtojen summa (tuleva ja menevä virta) ovat tasapainossa, VVSK ei tee mitään. Jos sähköiskun saa vaihejohtimen ja suojamaajohtimen väliltä, VVSK laukeaa koska suojamaajohdin ei kulje VVSK:n kautta vaan vikavirtakytkin toteaa nyt virran kulkevan väärään paikkaan jolloin se katkaisee sen.

Missä tilanteessa vikavirtasuoja voi pelastaa hengen?


Murtunut johdon eriste pistokkeessa. Paljas johdin voi ottaa kiinni maadoitusliittimeen ja tehdä laitteen kuoren jännitteelliseksi jos pistoke kytketään maadoittamattomaan pistorasiaan.

Eräs paikka missä vikavirtasuojakytkin on ollut pakollisena jo pitkään ja jossa se on hyvin tärkeä varuste, on auton lämmityslaitteen tolppa. Ihmisillä on sellainen käsitys, että kun tolpassa on VVSK, silloin johdon saisi jättää roikkumaan kun autolla lähdetään liikkeelle.

Autonlämmitysjohtoa ei pidä jättää roikkumaan kun autolla lähdetään liikkeelle vaan se olisi turvallisuuden vuoksi poistettava ja kansi lukittava. Vaikka VVSK suojaakin sähköiskulta vaihejohtimen ja maan väliltä (esim. jos vaihejohdin ottaa kiinni auton koriin) se ei suojaa jos pikkulapsi laittaa pistokkeen suuhunsa. Jos kannen jättää lukitsematta, lapset voivat yhdistää pistorasiaan kotoaan tuomansa sähkölaitteen leikkiäkseen sillä. Jos pistorasiassa ei ole lapsisuojia, on mahdollista muutenkin työntää johtava esine, vaikka märät puutikut, reikiin. Tukesin ohjeen mukaan (alle 170 cm korkeudella olevat) Lapsisuojaamattomat pylväät on pidettävä lukossa.

Alla teksti yläpuolella olevassa kuvassa esiintyvän autonlämmitystolpan ohjetarrasta. Tässä tolpassa ei ole lapsisuojattuja pistorasioita vaikka vikavirtasuojakytkin löytyykin. Tolppa on Keravan Terveyskeskuksen vanhainkodin, Hopeahovin parkkipaikalta. Vieressä on myös neuvola.

Opastakaa lapsianne, ettei autonlämmitystolppien kanssa saa leikkiä!


Lampunkannan johdot on kuorittu liian pitkiksi ja jännitteellinen johto voi ottaa kiinni valaisimen metallirunkoon tehden sen jännitteelliseksi. Tämä esimerkki ELEXIN kuluttajille myytävästä johdosta jolla maallikko voi tietämättään tehdä laittoman muutoksen valaisimeen. Laittomuuden lisäksi tällä johdolla tehty muutos on muutenkin vaarallinen.


Rikkoutunut jouluvalo voi paljastaa jännitteellisen osan lampusta. VVSK suojaa tämän ja esimerkiksi lämpöpatterin väliseltä sähköiskulta.


Yllä kuva Tarjoustalosta löytämästäni hengenvaarallisesta jouluvalosta. Siinä pistokkeen johto oli valmiiksi kuoriutunut niin, että jännitteellinen johto oli paljaana. Tällainen sähkölaite aiheuttaa välittömän hengenvaaran jollaisesta VVSK normaalisti suojaa hyvin tehokkaasti.


Kirpputorilta voi saada ostaa jos jonkinlaisia hirvityksiä, kuten tämä vanha japanilainen valaisin, joka on hyvin monessa suhteessa varsin vaarallinen etenkin jos se liitetään maadoitettuun pistorasiaan. Tämän mahdollistaa kapea pistoke jollaisia näkee myös neuvostoliittolaisissa valaisimissa ym. Tällaista erikoisen näköistä, kapeaa pistotulppaa ei pidä kytkeä sähköverkkoon (etenkään maadoitettuun pistorasiaan) tarkastuttamatta ensin laite sähköliikkeessä. Sisällä valaisimessa ei ole mitään eristeitä jotka estäisivät esimerkiksi juotoksen irrotessa johdon kiinniottamisen metalliseen kuoreen. Tällaisessa tapauksessa vikavirtasuoja suojaa tehokkaasti.

Kukapa ei olisi tehnyt maalausremonttia kotonaan? Maallikko saa irrottaa pistorasian kannen esimerkiksi maalauksen ajaksi. Tällöin tulisi katkaista sähkö kyseisestä pistorasiasta esimerkiksi irrottamalla sulake. Irrotettu sulake tai pois päältä käännetty automaattisulake on ehdottomasti merkittävä kunnolla jottei kukaan erehdyksessä kytke sitä päälle. Sähkömiehet lukitsevat automaattisulakkeen lukolla mutta tähän harvalla maallikolla on mahdollisuutta koska se vaatii erillisen lukituslaitteen. Jos maalaustela koskettaa jännitteistä pistorasiaa ja tela tulee jännitteelliseksi, vikavirtasuojakytkin estää sähköiskun saannin. Mutta jos koskee suoraan pistorasian jännitteellisiä johtoja, vikavirtasuoja ei suojaa. Katkaisijan kannen irrottamisen yhteydessä VVSK yleensä suojaa koska katkaisijassa on tavallisesti kosketeltavissa ainoastaan jännitteellisiä johtimia. Jos siellä on nollajohdin kosketeltavissa samalla niin vaihejohtimen ja nollajohtimen väliseltä sähköiskulta VVSK ei suojaa. Myös katkaisijan kannen irroituksen yhteydessä kannattaa sähkö katkaista piiristä.

Klikkaamalla pikkukuvaa, saat printattavan lapun kiinnitettäväksi sulaketauluun.

VVSK nollajännitekatkaisimena

Elektronisen VVSK:n sähkökatkoksessa katkaisua voidaan käyttää kyllä hyväksi esimerkiksi sellaisessa työkoneessa jonka ei haluta lähtevän itsestään käyntiin sähkökatkoksen jälkeen. Sirkkeli on hyvä esimerkki tällaisesta koneesta. Uusissa sirkkeleissä on pakollisena varusteena nollajännitekatkaisin mutta vanhoissa sitä ei välttämättä ole. Silloin johdon väliin tai pistokkeen tilalle asennettava elektroninen vikavirtasuoja voisi olla erittäin hyvä turvavaruste jolla olisi kaksi suojaustehtävää. Kannattaa testata, että se varmasti katkaisee sähkökatkoksessa esimerkiksi irrottamalla VVSK:n pistoke rasiasta ja kytkemällä se takaisin. Kone ei saa lähteä uudelleen käyntiin. Esimerkiksi ylempänä oleva Bilteman vikavirtasuoja ei tähän tehtävään käy koska se on mekaaninen VVSK.

Mitä tehdä jos VVSK laukeaa?

Jos jokin vikavirtasuoja yhtäkkiä laukeaa ilman sen kummempaa syytä, sen voi yrittää laittaa päälle mutta kannattaa silloin olla pois sähkölaitteiden vierestä mahdollisten vikaantuineiden laitteiden takia. Jos VVSK pysyy päällä niin jatketaan normaalisti mutta hieman valppaammin ympäristöä tarkkaillen mahdollisten kipinöintien ja savujen tai ritinöiden/rätinöiden vuoksi koska ne viittaavat sähkölaitevikaan. Elektroninen VVSK voi laueta hyvin lyhestäkin sähkökatkoksesta kun taas mekaaninen ei siitä välitä.

Jos olet juuri ennen VVSK:n laukeamista käsitellyt jotain sähkölaitetta, se viittaa vahvasti juuri kyseisen laitteen viallisuuteen eli silloin ehdottomasti laite pois pistorasiasta tai pois päältä jos on kiinteä laite. Sen jälkeen VVSK:n voi käydä kääntämässä päälle ja varovasti kokeilla kyseistä sähkölaitetta ja jos jälleen VVSK laukeaa, on laite todennäköisesti viallinen. Laitetta pitää käsitellä suurella varovaisuudella vaikka se onkin vikavirtasuojan perään kytketty. Varovasti voi heilutella verkkojohtoa ja jos VVSK laukeaa, se on merkki laitteen viallisuudesta ja se tulee irrottaa sähköverkosta ja merkitä vialliseksi sekä toimittaa korjattavaksi tai hävitettäväksi. Jos poistat laitteen käytöstä, katkaise verkkojohto jottei kukaan liitä laitetta erehdyksessä sähköverkkoon. Toimita seuraavaksi SER-kierrätyspisteeseen joka ottaa sen ilmaiseksi vastaan. Kannattaa huomata, että vaikka laite viedään kierrätyspisteeseen, joku voi sen siellä ottaa käyttöön jos johtoa ei ole katkaistu. Eli johdon katkaisulla estät seuraavaa laitteen haltijaa kytkemästä viallista laitetta verkkoon. Voi olla ettei silloin käytössä ole vikavirtasuojaa ja laite on paljon vaarallisempi.

Jos haluat varmistua, johtuuko VVSK:n laukeaminen laiteviasta vai siitä, että saman suojan perässä on liikaa laitteita, voit kokeilla sitä jälleen varovasti toisen vikavirtasuojan perässä olevassa pistorasiassa. Muista varmistua siitä, että siinä pistorasiassa todella on vikavirtasuoja, jossa aiot kokeilla koska muuten viallinen laite voi aiheuttaa vaaraa kokeiltaessa. Etenkin metallikuoriset laitteet ovat vaarallisia kokeiltavia.